Atsoksistrobiini ja pikoksistrobiini heikentävät Apis mellifera ligustica -kuhnurien kelpoisuutta

Tarhamehiläinen (Apis mellifera ligustica)

Tarhamehiläiset (Apis mellifera ligustica) ovat keskeisiä pölyttäjiä ekosysteemeissä ja maataloudessa. Niiden populaatiot kuitenkin vähenevät useista syistä, kuten torjunta-ainealtistuksen vuoksi. Lisääntymisyksilöitä, erityisesti kuhnureita, on niiden tärkeydestä huolimatta tutkittu vähän torjunta-aineiden vaikutusten osalta.

Erityistä huomiota kiinnitettiin maataloudessa laajasti käytettyihin sienitautien torjunta-aineisiin, joita pidetään usein mehiläisille ja muille pölyttäjille vaarattomina.

Atsoksistrobiinipohjainen fungisidi, jota mainostetaan ”valikoivana ja pölyttäjiä suojaavana”

Tutkittaessa atsoksistrobiinin ja pikoksistrobiinin vaikutuksia kuhnurit altistettiin eri pitoisuuksille 14 päivän ajan. Arvioitiin eloonjäänti, paino, lisääntymiselimet, siittiöpitoisuus ja ravintoainepitoisuudet.

Molemmat fungisidit heikensivät kuhnurien eloonjääntiä merkitsevästi, ja eloonjääntiaste laski altistusajan pidentyessä.

Kaikkien käsittelyryhmien kuhnurit painoivat 7. ja 14. päivänä merkitsevästi vähemmän kuin kontrolliryhmä. Pienet pitoisuudet lisäsivät proteiinipitoisuuksia, mutta vapaiden rasvahappojen määrä väheni merkitsevästi kaikissa ryhmissä. Hiilihydraattien kokonaismäärässä ei ollut merkitseviä muutoksia.

Laajakirjoinen pikoksistrobiinipohjainen fungisidi leipä- ja durumvehnän, ohran, rukiin ja muiden kasvien käsittelyyn

Lisääntymiselinten morfologinen tutkimus osoitti limarauhasten ja siemenrakkuloiden olevan merkitsevästi lyhyempiä käsitellyillä kuhnureilla. Altistus vähensi myös siittiöpitoisuutta merkitsevästi. Tulokset osoittavat atsoksistrobiinin ja pikoksistrobiinin haittaavan tarhamehiläisten terveyttä ja kuhnurien lisääntymiskykyä.

Tutkimus antaa uutta tietoa näiden fungisidien haitallisista vaikutuksista kuhnureihin.

Merkitsevät vaikutukset eloonjääntiin, painoon, ravintoaineisiin, lisääntymiselimiin ja siittiöpitoisuuteen korostavat tarvetta arvioida uudelleen pölyttäjiin kohdistuvat riskit.

Kuhnurien keskeinen merkitys geneettisen monimuotoisuuden ja yhdyskuntien palautumiskyvyn ylläpidossa tekee tuloksista tärkeitä mehiläishoidolle ja maataloudelle. Jatkossa tulisi selvittää mekanismit ja tutkia keinoja haittojen lieventämiseksi. Pitkäaikaistutkimuksia tarvitaan myös kumulatiivisten vaikutusten arviointiin mehiläispopulaatioissa ja yhdyskuntien dynamiikassa.

Julkaistu: 24. heinäkuuta 2025

Koko teksti: https://www.mdpi.com/2077-0472/15/15/1590

Tekijät: Wenlong Tong 1,†, Lizhu Wang 1,†, Bingfang Tao 1, Huanjing Yao 1, Huiping Liu 2,3, Shaokang Huang 1,4

Jianghong Li 1,4, Xiaolan Xu 1,4 and Xinle Duan 1,2,4,*

1 College of Bee Science and Biomedicine, Fujian Agriculture and Forestry University, Fuzhou 350002, China

2 State Key Laboratory of Agricultural and Forestry Biosecurity, Fujian Agriculture and Forestry University, Fuzhou 350002, China

3 College of Plant Protection, Fujian Agriculture and Forestry University, Fuzhou 350002, China

4 Fujian Honey Bee Biology Observation Station, Ministry of Agriculture and Rural Affairs, Fuzhou 350002, China